Tänään on ollut sellainen päivä kuin kesäpäivän pitäisi ollakin. Melkeistä koko päivä ulkona. Rannalla kavereiden kanssa, pitkät tovit järvessä polskimassa ja myöhäisenä illallisena pitsa mattolaiturilla.

Nyt illalla kun olen ehtinyt taas ajattelemaan ja keskittymään siihen mitä pyörii pään sisällä, olen tehnyt tuttavuutta sellaiseen hassuun tunteeseen, jossa onnellisuus ja ahdistuneisuus sekoittuvat jollain oudolla tavalla, ja joka on niitä molempia mutta ei kumpaakaan. Lisäksi olen välillä ahdistunut kun tajuan, etten muista mistä minun piti olla ahdistunut.