Tänään on ollut ahkeruuspäivä. Olen laittanut ruokaa, tehnyt gradua, käynyt ruokaostoksilla, tiskannut vähän ja puhdistanut jääkaapin. Viimeinen olikin oikein jättiurakka, johon meni yllättävän kauan aikaa. Sekä itse jääkaapin sisuksen puhdistamiseen, että erikseen niiden kaikkien hyllyjen ja lokerojen tiskaukseen. Jonka tein omalla ärsyttävän perinpohjaisella tavallani, johon menee aikaa. En ehkä ole aina maailman tehokkain, mutta perusteellinen kylläkin.

Minä olen sellainen, että kun saan innostuksen, niin omistaudun sille innostuksen kohteena olevalle asialle aika intensiivisesti. Niinkuin nyt siivousinnostuksen saadessani aherran niin pitkään, että projekti on saatettu päätökseen. Tänään tein ensin gradua, sen jälkeen aloitin innostuneen jääkaapin puhdistuksen ja sitten kävin ruokakaupassa. Koko aikana, siis noin seitsemään tuntiin en muistanut edes syödä tai juoda mitään. Sitten olikin kahdeksan jälkeen hirmuinen nälkä ja jano.

Silloin kun saan näitä innostuksia olen äärettömän aikaansaapa. Mutta olen aika huono olemaan ahkera ilman SUURTA innoitusta. En ole oikein ikinä onnistunut pitämään pitkään yllä sellaista rutiinia, että tiskaisin viisaasti joka päivä ettei astioita kerry, tai muuta sen tapaista järkevää. Minä odotan aina innostusta, ja sitten raadan kuin hullu. Yleisimmin suuret siivouspäiväni kestävät puolesta päivästä iltaan, ja siivoan sinä aikana koko kämpän mahdollisimman hyvin. Koko tänä aikana en yleensä muista, että minun pitäisi esimerkiksi syödä jotakin. Ja yleensä suurimman osan tästä ajasta selkäni on kipeä (se kipeytyy yleensä aina esimerkiksi tiskatessa, kun pitää seisoa kauan samassa asennossa), mutta en edes muista välittää siitä.

Minun piti tänään vielä tiskata loppuun suuret tiskini ja tehdä kinkkupiirakkaa, mutta ne taitavat jäädä huomiseksi. Pitäisi myös huomenna jatkaa ahkeruutta pyykkäämällä. Pyykkiäkin on taas kertynyt monta koneellista. Ja siitäpä tulikin mieleeni, että enpä sitten tietystikään muistanut ostaa pyykinpesuainetta. Tuollaiset harvemmin ostettavat aina unohtaa.