Kolme yötä jouluun on ja niin edespäin. (Olinpas aika nokkela, kellekään muulle ei varmaankaan ole tänään juolahtanut mieleen käyttää tuota ilmausta...) Tämä päivä on kulunut vähemmän jouluisissa merkeissä. Huomenna joulu sitten kaatuu päälle. Joulusiivous on tehtävä, loput lahjat ostettava ja paketoitava. Olen muuttunut ihan lamaantuneeksi täällä omassa kämpässäni. Tuntuu, ettei joulu ala ennen kuin pääsee vanhempien luo oikeaan jouluun, eikä huvita tippaakaan tehdä täällä asunnossa yhtään mitään. Ainakaan joulusiivousta. Eikä oikeastaan mitään muutakaan. On taas sellainen vaihe, että tuntuu ettei missään ole mitään järkeä eikä mikään huvita eikä innosta. Luultavasti tämä menee ohi, kunhan pääsen kotikotiin joulun viettoon. Nyt lähden teeveen ääreen passivoitumaan ja syömään kahvisuklaajätskiä.

Ai niin, olen tehnyt suuren
(köhköh) ympäristöteon  ja läntännyt oveeni Ei mainoksia lappusen. Vähänkö mahtavaa kun ei tule niitä lipukoita postilaatikosta. En edes lue koskaan mainoksia. Survon ne vain suoraan lehtilaatikkoon ja vien kierrätyspömpeliin joskus kuukausien päästä. Siis siinä vaiheessa kun lehtilaatikko on niin täynnä, että päällimmäiset lehdet alkaa tippua sieltä itsekseen.