Tajusinpas tässä juuri, että huomenna on 14.2, eli ystävänpäivä. Se on mielestäni jotenkin tekemällä tehty juhla. Tai no jos ajatellaan niin, että koko todellisuutemme on sosiaalisesti rakentunut ja niin edespäin, ja jos ei ole olemassakaan mitään 'oikeaa' tai 'luonnollista', jos kaikki on vaan ihmisten aikaansaamaa ja kulttuurien synnyttämää, niin kaikkihan on aika tekemällä tehtyä. Mutta ystävänpäivä on minulle vielä astetta tekemällä tehdympää kuin moni muu asia. Varsinkin kun sen pääasiallinen viettotapa tuntuu olevan tekstiviestien lähettely.

Ei minua innosta lähetellä tekstiviestinä ystävänpäivälällätysrunoja, jotka olen saanut itse joltain muulta jonain edeltävänä ystävänpäivänä. En ole tippaakaan onnittelurunoihminen. Niissä on mielestäni jotain vähän teennäistä. Se on tietysti eri asia, jos lähettäisi jollekin yhdelle tietylle ihmiselle runon, jonka tietää merkitsevän jotain juuri hänelle, tai vaikka kirjoittaisi itse runon sydämensä syvistä tunnoista. Mutta kai minun ystäväni tietävät, että välitän heistä vaikka he eivät saisi minulta sitä kierrätystekstiviestirunoa, jonka he tietävät minun lähettävän kymmenelle muullekin.

Silti tulee jotenkin sellainen ystävänpäivänviettopakkoinen olo, että pitäisikö minun nyt kuitenkin lähetellä niitä tekstiviestejä. Ja jos lähettelen, niin mitä lähettelen? Joku "hyvää ystävänpäivää" on aika turha. Ja ne runot ei ole oikein miun tyylisiä. Ehkä en vaan lähetä mitään. Mutta jos joltakin saa ystävänpäivätekstareita, niin niihin kai pitänee vastata. Mutta en keksi niihinkään  paljon sen kummempaa kuin se "hyvää ystävänpäivää". Tai jos haluan heittäytyä oikein monisanaiseksi niin "oikein kivaa ystävänpäivää".. Ööh. Joo. Tuosta välittyy mielestäni kyllä oikein hyvin se ajatus, että "olet minulle tärkeä, välitän sinusta ja ystävyytemme on minulle arvokas asia"... siis mitä, eikö muka??

Niin. Lisään vielä sen, että voihan sitä ystävänpäivää juhlistaa jollain oikein kivoillakin tavoilla, vaikka ystäviä tapaamalla, ja siinä ei oo mitään vikaa. Ja ilostutanpa tätä kirjoitusta vielä loppuun oikein kunnon kliseellä: Ystävänpäivä on joka päivä. Näin se on.