ÖÖÖH... Mikä ihmeen juhannus? Mikä ihmeen juhla? Juhannustunnelmani ovat tällä hetkellä jossain matkoilla kaukomailla. En vain osaa ajatella juhannusta minään erikoisena juhlana, en ollenkaan koe että tänään olisi juhannusaatto. Tämä tuntuu ihan tavalliselta päivältä. Ehkä antijuhannuksisuuteni johtuu siitä, että ei ole edes mitään mökkiä minne voisi mennä juhannusta viettämään. Niistä elämäni harvoista mökkijuhannuksista olen kyllä nauttinut.

Kotiuduin eilen illalla (tai tänä aamuna) jo toista kertaa viikon sisään vasta kolmen jälkeen. Ei yleensä minun tapaistani. Yöelämällä on normaalirutiineja sekoittava vaikutus. Heräsin aamulla valot päällä, päiväkirja avonaisena vieressäni ja silmämeikit tuhriutuneena silmien alle. Silloin tuntee aina olonsa vähän "huonoksi" ihmiseksi, kun ei ole nukkunut sillä tavalla kuin pitäisi, siis pimeässä ja iltapeseytyneenä. Kapinallista nukkumisnormien rikkomista kerrassaan... Hassua oli se, että heräsin ENNEN KYMMENTÄ, ILMAN HERÄTYSKELLON SOITTOA ja PIRTEÄNÄ. Heräsinpä sopivasti ennen pyykkivuoroakin. Kuuntelin repeatilla Don't stop me nowta ja tanssahtelin ympäriinsä lajitellessani pyykkiä. Epämääräistä virkeyttä.