Olin tänään ystävän luona kylässä, kotiuduin sieltä hetki sitten. Kotimatkan ajoin pyörällä hämärtyvässä illassa, haistelin kevätillan raikasta tuoksua, kuuntelin ämppäriä, heiluttelin päätäni musiikin tahtiin ja auoin suutani laulun sanojen mukaan. Olin aika onnellinen. Onni on tuollaisissa pienissä hetkissä. Oli melkein harmi kun olin niin nopeasti kotona.

Pari päivää on mennyt muun muassa tiskatessa, lukiessa, lenkkeillessä, lukiessa, laittaessa hyvää ruokaa (pitkästä aikaa perunoita, jotka on ihan parasta lisuketta!) ja lukiessa. On niin ihanaa saada nököttää kotona nenä kiinni jännässä kirjassa. Kotoista. Rauhaisaa. Minä en yleensä tarvitse paljon muuta kuin kotoista rauhaisaa elämää ollakseni tyytyväinen. Jännitystä saa sitten kirjoista ja telkkarista. (Kuten tänään toisen tuotantokautensa aloittavasta Twin Peaksista. Eka kausi loppuikin vähän kauheella tavalla, jännä nähdä miten juoni lähtee tästä etenemään.)