Päivä kääntyi lopulta plussan puolelle, vaikka jossain vaiheessa jo ehdin kiukuttelemaan, että voi perrrhana tätä päivää. Pitkälle iltapäivään vallitsi hirmuinen lusmutuslaiskotusfiilis eikä mikään huvittanut. Paitsi sängyssä makoilu ja musiikin kuuntelu. Red hot chili peppersin Universally Speaking kuulostaa muuten erittäin hyvältä. Montakohan kertaa sen ehdin tänään kuunnella...

Iltapäivällä torhistauduin  ja pakotin itseni ulos. Kasasin hirmukerroksen vaatetta päälle ja lähdin kirjastoon lainaamaan kirjoja. Olen ollut muutaman illan vähän surkeana, kun kirjastonkirjat loppui kesken enkä saanut aikaiseksi hankittua uusia. En tykkää yhtään ruveta nukkumaan ellei ole jotain uutta kirjaa luettavana. Kaikki omat vanhat kirjani olen lukenut jo sen verran usein ja hiljattain ettei niihin jaksa samalla tavalla innostua. Kirjaston jälkeen meinasin taas jämähtää, mutta sitten ilmaantui kahvilassakäyntimahdollisuus, jonka otin totta kai innolla vastaan. On ihanaa aina päästä ihmisten ilmoille, kun tämä gradunteko on aika yksinäistä puuhaa.

Kahvilan jälkeen purppasin ystävän kanssa puhelimessa iät ja ajat kaikista maailman asioista. Se oli hyvin terapeuttinen keskustelu, kuten aina sellaiset keskustelut ovat. Sen jälkeen meinasin taas hyytyä aivottomaan netissähaahuiluun, mutta jostain sitten putkahti paikalle Motivaatio ja vei minut mukanaan gradunteon ihmeelliseen maailmaan. Nyt olen ihan tyytyväinen. Ja hyvin nälkäinen. Aina unohdan syödä kun innostun ahkeroimaan. Iltapalaksi Valion vilja A-jogurttia ja sekaan lohkottua banskua (ihanparasyhdistelmä!) ja sit untenmaille!